EPV Tuulivoima
Vuoden 2022 energiakriisin keskellä tuulivoiman merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden kasvattamisessa korostui. Samalla EPV:n panostus tuulivoimaan jatkui vahvana – tuotannossa rikottiin ennätyksiä, yhtiön kuudes tuulipuisto valmistui ja uusia hankkeita edistettiin määrätietoisesti.
Tuulivoima energiaomavaraisuuden kulmakivenä
Muuttunut maailmantilanne korosti vuonna 2022 entisestään tuulivoiman tärkeää roolia osana Suomen energiapalettia. Kun sähkön tuonti Venäjältä loppui sodan puhjettua, kasvoi samalla Suomessa energiaomavaraisuuden, ja näin ollen myös tuulivoiman, merkitys.
EPV on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Tuulivoima on merkittävä osa yhtiön Uuden sähkön vallankumous® -strategiaa ja päästötöntä energiantuotantoa. Vuonna 2022 yhtiöllä oli käytössä viisi tuulivoimapuistoa Torniossa, Vaasassa, Ilmajoella, Kristiinankaupungissa ja Teuvalla.
– Näiden puistojen yhteenlaskettu teho on jo noin 500 megawattia (MW). Joulukuussa suurin mitattu tuulivoimatuotannon tuntikeskiteho oli jopa 416 MW, mikä oli kaikkien aikojen ennätys, kertoo EPV Tuulivoiman johtaja Frans Liski.
Närpiön puisto valmistui
Närpiön Norrskogenin tuulivoimapuiston viimeinen voimala pystytettiin syksyn aikana. Kyseessä on EPV:n kuudes tuulivoimapuisto.
– Puiston kaupallinen käyttö aloitettiin helmikuussa 2023. Sen 17 tuulivoimalaa tuottavat vuodessa noin 300 000 megawattituntia (MWh) sähköä.
Norrskogenin puiston voimalat ovat tähän mennessä EPV:n suurimmat – niiden roottorit ovat halkaisijaltaan jopa 162 metriä.
Uusien puistojen suunnittelu jatkui
EPV suunnittelee tällä hetkellä kolmea uutta tuulipuistoa Laihialle, Simoon ja Kuusamoon. Enintään 18 voimalaa käsittävän Laihian Rajavuoren puiston esivalmistelutyöt käynnistyivät alkuvuodesta 2022.
– Olemme jo aloittaneet puiston infran rakentamisen. Varsinainen investointipäätös tuulivoimaloiden rakentamisesta sekä laitevalinnat on tarkoitus tehdä myöhemmin, tarkentaa Liski.
Suunniteltu jopa 26 voimalaa käsittävä Simon tuulivoimapuisto sijaitsee teknis-taloudellisesti hyvällä paikalla ja sen luvat mahdollistavat uuden tuulivoimateknologian hyödyntämisen. Puiston esivalmistelutyöt ovat käynnistyneet muun muassa ratatöiden tekemisellä. Liskin mukaan tavoitteena on mahdollistaa investointipäätöksen tekeminen lähivuosina.
Kuusamon Nuunajärvelle EPV suunnittelee enintään 30 voimalan puistoa. Hanke aloitettiin vuonna 2014, ja vuonna 2022 käynnistettiin uudelleenkaavoitus. Projektin viivästymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa porotalouden ja tuulivoiman yhteensovittamiseen liittyvät seikat. Edistääkseen tuulivoiman ja porotalouden yhteensovittamista, EPV on mukana kuluneena vuonna käynnistyneessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Porotuuli-hankkeessa.
– Hankkeen tavoitteena on esimerkiksi tutkia, miten tuulivoimaloita voidaan rakentaa poronhoitoalueilla sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi sekä miten poronhoitoon kohdistuvat haitat voidaan minimoida, sanoo Liski.
Kaavamuutoksia merituulivoimaan
EPV:llä on oma merituulivoiman teknologiatiimi, joka edistää hankkeita. Tällä hetkellä yhtiöllä on kaksi voimassa olevaa lainvoimaista merituulivoiman osayleiskaavaa Raahen ja Pyhäjoen vesialueilla sijaitsevalla Maanahkiaisen alueella sekä Tornion Röyttä-saaren edustalla. Vuonna 2022 käynnistyi molempien kaavojen muutosprosessit.
– Tarkoituksena on päivittää kaavamääräyksiä yhteensopiviksi voimakkaasti kehittyneen merituulivoimateknologian kanssa. Näin pystymme tulevaisuuden rakennusvaiheessa käyttämään yhä tehokkaampia ja luotettavampia turbiineja.
Tällä hetkellä merellä tuotettu tuulivoima on maatuulivoimaa huomattavasti kalliimpaa. Teknologian nopea kehitys sekä yhteiskunnan kotimaisen energian tarpeen kasvu kuitenkin parantavat Liskin mukaan merituulivoiman tulevaisuuden näkymiä, koska sillä on suhteellisesti suurin tuotantopotentiaali. Euroopassa rakentaminen onkin keskittymässä merihankkeisiin.
Tuulivoiman kehityskulku 2011–2022 (voimaloiden koko)
