EPV Verkko­liiketoiminta

Verkkoon liitettiin runsaasti lisää tuotantoa 

Päästöttömän energiantuotannon lisääntyessä on muutoksiin valmistauduttava myös sähkönsiirrossa. Yksikkö onkin kehittänyt kuluneena vuonna erityisesti tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden sähkönsiirtoyhteyksiä. 

– Tuulivoimatuotannon siirron osuus kasvoi jälleen, kun uutta tuulivoimaa liitettiin verkkoon yli 200 megawattia (MW). Olemme valmistautuneet myös aurinkovoiman siirtoon, kun esimerkiksi Lapuan Heininevalle suunnitellaan suurta aurinkovoimapuistoa. Verkkoalueellamme on vireillä useita muitakin aurinkovoimahankkeita, kertoo EPV Verkkoliiketoiminnan johtaja Jukka Rajala.

EPV Alueverkon verkkoon on liitetty koko Suomenkin mittakaavassa merkittävä määrä tuotantoa. Uusia liittämistiedusteluja saatiin myös kuluneena vuonna runsaasti erityisesti aurinkovoimaan liittyen.

– Suoraan tai välillisesti liittymisasiakkaan verkon kautta EPV Alueverkon verkkoon on liitetty tähän mennessä tuulivoimaa noin 1 120 MW ja muuta sähkötuotantoa noin 680 MW.

Valmiita liittymissopimuksia ja eri vaiheissa liitettävissä olevia hankkeita on noin 240 MW:n edestä.

Sähkönsiirto toimi vuonna 2022 hyvin ilman merkittäviä poikkeamia. Toimivan verkostosuojauksen ansiosta asiakkaille aiheutuneet häiriöt olivat lyhytkestoisia.

Tornion merkittävä verkkolaajennus valmistui

EPV omistaa yhdessä Outokummun kanssa EPV Teollisuusverkot. Vuonna 2021 EPV Teollisuusverkot käynnisti yhteistoimintasopimuksen mukaisesti mittavan laajennushankkeen Selleen sähköasemalle, joka sijaitsee Outokummun Tornion terästehtaan yhteydessä. Hanke valmistui suunnitellusti vuoden 2022 lopussa. 

– Tämä on Pohjoismaisessakin mittakaavassa merkittävä teollisuuden sähkönsiirtohanke. Investointi sisälsi sähköasema-alueen laajennuksen, toisen 400/110 kilovoltin (kV) muuntajan sähköasemalaitteineen sekä uuden 110 kV:n voimajohdon välille Sellee–Röyttä.

Tornion terästehdas on Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Verkkolaajennukseen sisältynyt toinen muuntaja lisää käyttövarmuutta merkittävästi.

GigaVaasan verkkoinfran luvitusprosessi käyntiin

Merkittävässä GigaVaasa-akkutehdashankkeessa mukana ollut EPV Siirtoverkko joutui luopumaan hankkeen kehittämisestä, ja työ jatkuu nyt EPV Alueverkon toimesta. Energiaviraston linjauksen mukaan hankekokonaisuuden toteuttajalta vaaditaan verkkolupa, jota EPV Siirtoverkolla ei ole.

– Verkkoluvan hankkiminen EPV Siirtoverkolle ei olisi ollut aikataulullisesti järkevää, ja siksi päätimme siirtää hankkeen EPV Alueverkolle. Suuren sähkötehon (N-1-vikasietoisuus) rakentaminen alueelle nopealla aikataululla vaatii ripeitä toimenpiteitä, jotta vaadittujen sähköliittymien mukaiset palvelut voidaan tarjota, sanoo Rajala.

Vaasan Laajametsään rakentuva GigaVaasa-alue tulee täydessä laajuudessaan olemaan erittäin suuri sähkön kulutuskohde. Aluksi alueelle rakennetaan 110 kV:n kaksoisjohto ja Laajametsän sähköasema, johon ensimmäisenä tulevat toimijat voivat liittyä ja saada käyttöönsä tarvitsemansa sähkötehon. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa sähkönsiirtoa laajennetaan sitä mukaa kuin alue laajenee. 

EPV Alueverkko on jo aloittanut suunnittelun ja luvituksen. 

– Olemme hakeneet esimerkiksi sähköaseman sijoittamista ja laajentamista varten määräalan varausta 40 000 m², joka mahdollistaisi koko GigaVaasan teollisuusalueen sähkönjakelun tarpeiden täyttämisen.

NC ER -säännön vaatimukset täytetty

EPV Alueverkko täytti vuoden aikana EU:n sähköjärjestelmän hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön (Network Code for Emergence and Restoration, NC ER) vaatimukset verkossaan olevien, Fingridin merkittäviksi määrittelemien sähköasemien osalta.

NC ER -sääntö asettaa 24 tunnin toimintakykyvaatimuksen kaikille niille sähköasemille, jotka siirtävät yli 30 MW:n tuotantolaitosten sähkötehot kantaverkkoon. Näin pyritään varmistamaan sähköjärjestelmän hallittu käytönpalautus laajassa, valtakunnallisessa häiriötilanteessa.

Uusi toimistorakennus

EPV Alueverkon toimisto- ja varastotilojen rakennustyöt valmistuivat kuluneena vuonna aikataulussa. Rakennuksen yhteyteen tulevat EPV:n käytönvalvontajärjestelmien asennustyöt alkoivat ja verkon valvonnan haltuunottoon tähtäävät valmistelut etenevät suunnitelmien mukaisesti. Sähköverkon varalaitteet ja -kaapelit saavat myös toimivat varastotilat ja niiden hyödyntäminen voidaan tarvittaessa toteuttaa joustavasti lämpimistä sisätiloista.

Verkkoinfran kehittäminen jatkui

EPV:n verkkoinfran kehittäminen jatkui vuoden aikana. Uusilla ja suunnitteilla olevilla voimajohtohankkeilla parannetaan nykyisen verkon siirtotilanteiden hallintaa sekä pyritään mahdollistamaan uusien sähköntuotantojen liittäminen ja siirto kantaverkkoon.

Vuoden aikana valmistuneet verkon rakennushankkeet:

• Kroksmossen–Norrskogen: uusi johto
• Tuovila–Kärmeskallio: johdinvaihto
• Perälä–Kärppiö: uusi johto
• Kroksmossen: sähköasema
• Kärmeskallio: kytkinasema
• Kärmeskytö: laajennuskenttä
• Brändskogen: laajennuskenttä
• Brännas: laajennuskenttä
• Paskoonharju: laajennuskentät
• Iijoki: Pahkakosken ja Maalismaan sähköasemasaneeraukset 
• Selleen sähköasemalaajennus (EPV Teollisuusverkot)
• Sellee–Röyttä: B 110 voimajohto (EPV Teollisuusverkot)

Rakenteilla, suunnittelussa ja luvitusvaiheessa olevat hankkeet:

• Seinäjoki: GIS-sähköasema
• Seinäjoen johtojärjestelyt uudelle GIS-asemalle
• Kärmeskytö–Eskoonneva: uusi johto
• Julmalan asemalle johtokääntö ja kaapeli
• Tuovilan johtojärjestelyt
• Laihia: sähköasemalaajennus
• Sänkiahon sähköaseman saneeraus
• Kroksmossen–Paskoonharju: uusi johto
• Brändskogen–Rajavuori: uusi johto
• Laajametsä: sähköasema
• Finne: sähköasema
• Tuovila–Laajametsä: uusi 2-johto
• Finne–Laajametsä: 2-johto
• Hoisko–Luoma-aho: uusi johto
• Hoiskon kytkinaseman saneeraus
• Heinineva: sähköasema 

EPA kulutukseen luovutus verkosta 2018–2022 (GWh)

* 2/2019 alkaen EPV Alueverkon luvuista poistui Sellee–Röyttä-osuuden merkittävä siirtoteho EPV Teollisuusverkkojen vastuulle.

EPA:n kulutuksen suurin tunnin huipputeho 2018-2022 (MWh/h)