EPV Voima
EPV Voiman vuotta värittivät esimerkiksi Olkiluoto 3:n koekäytön aloittaminen sekä pumppuvoimalan suunnittelu Pyhäsalmen kaivokseen. Lisäksi se edisti sähkön varastointiin keskittyviä mittavia akku- ja vetyhankkeita.
Olkiluoto 3:n sähköntuotanto alkoi
Vuosi 2022 on ollut EPV Voimalle tapahtumarikas erityisesti ydinvoimapuolella. Olkiluoto 1 ja 2 toimivat ilman suurempia häiriöitä ja niiden tuotantovuosi oli erittäin hyvä. OL2 saavutti jopa kaikkien aikojen tuotantoennätyksensä – 7,5 terawattituntia (TWh).
Maaliskuussa saavutettiin suuri virstanpylväs, kun Olkiluoto 3:n sähköntuotanto aloitettiin koekäytössä. Huhtikuussa koekäyttö jouduttiin keskeyttämään generaattorin jäähdytysjärjestelmän sekä turbiinipuolen huolto- ja korjaustöiden vuoksi. Koekäyttöä jatkettiin jälleen elokuussa, ja tehoja nostettiin pikkuhiljaa, kunnes laitos saavutti syyskuussa 1 600 megawattia (MW).
– Koekäytöstä huolimatta OL3 tuotti vuoden aikana 1,9 TWh sähköä, sanoo EPV Voiman johtaja Niko Paaso.
Lokakuussa OL3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen juoksupyöristä löytyi vaurioita ja tuotanto keskeytettiin selvitystöiden ajaksi. Tutkimuksissa ilmeni, että juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja jonka aikana pumppuihin kohdistuu tavanomaista suurempi kuormitus. Koekäyttöä päästiin jatkamaan joulukuun lopulla.
– Sähköntuotanto jatkuu vikaantuneen venttiilin huollon, muiden varoventtiileiden lisätarkastusten ja uusien kokeiden jälkeen maaliskuussa, jonka jälkeen koekäyttö jatkuu vielä noin kuukauden ajan ennen säännöllistä sähkön tuotantoa.
Viisi loppusijoitustunnelia valmiina
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusvalmistelut etenivät vuoden aikana Olkiluodossa. Loppusijoituksesta vastaa Teollisuuden Voiman osaomistuksessa oleva Posiva.
– Kapselointilaitoksen rakennustekniset työt valmistuivat toukokuussa ja viiden ensimmäisen loppusijoitustunnelin louhinta kesäkuussa, Paaso kertoo.
Työt ovat jatkuneet laite- ja järjestelmäasennuksin, joissa ollaan myös jo pitkällä. Ydinpolttoaineen loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvun puolivälissä. Tämä tekisi Posivasta ja TVO:sta maailman ensimmäisen loppusijoituksen aloittaneen yhtiön.
26 miljoonan euron tuki pumppuvoimahankkeelle
Vuonna 2021 EPV:n Pyhäsalmen pumppuvoimalaitos -hanke sai 26,3 miljoonan euron tuen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Joulukuussa 2022 tuelle saatiin EU-komission hyväksyntä. Hankkeen valmistelu- ja suunnittelutöitä jatkettiin vuoden aikana muun muassa teknisellä suunnittelulla ja lupahakemuksien jättämisellä.
Pumppuvoimalaitos rakennetaan Pyhäsalmen kaivokseen, jossa kaivosyhtiö toteutti loppuvuoden aikana sulkemistoimenpiteitä malmituotannon loputtua elokuussa.
– 1,4 kilometrin syvyydellään kaivos on ainutlaatuinen Suomessa ja tarjoaa loistavan paikan pumppuvoimalan rakentamiselle. Putouskorkeuden ollessa näin suuri voidaan pienemmällä vesimäärällä tuottaa korkeampi teho, mikä mahdollistaa pienemmät vesitiet, vesivarastot ja turbiinilaitteiston, selvittää Paaso.
Pumppuvoimalaitos lisää Suomen sähköjärjestelmän joustokykyä, jonka merkitys kasvaa koko ajan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä. Kuluneena vuonna varastojen ja joustojen lisäämiselle annettiinkin EPV:n Uuden sähkön vallankumous® -strategiassa yhä suurempi painoarvo.
– Vähätuulisella ja pilvisellä säällä vettä lasketaan yläaltaasta ala-altaaseen kaivoksen pohjalle. Sääolosuhteiden ollessa jälleen suotuisat, vesi pumpataan takaisin ylös seuraavaa tarvetta varten.
Vesivoimalla hyvä tuotantovuosi
EPV:n vesivoimalaitokset toimivat vuoden aikana suunnitellusti ilman merkittäviä häiriöitä. Keskivesivuoden tuotantomäärä ylittyi ja erityisesti Ruotsissa tuotettiin Voimapihan kautta runsaasti puhdasta vesivoimasähköä.
Sähkön hintavaihtelut olivat suuria, ja vesivoiman säätöominaisuuksien merkitys sähköjärjestelmän hallinnassa sekä joustojen lisäämisessä korostui entisestään. Kun esimerkiksi tuuli vähän ja hinnat nousivat, vesivoimaa hyödynnettiin enemmän.
Teuvan sähköakun käyttöönotto lähestyy
Vuoden alkupuolella päätettiin toteuttaa Teuvan Paskoonharjun tuulivoimapuistoon suunniteltu sähköakkuinvestointi. Maanrakennus ja laitteiston asennustyöt saatiin valmiiksi vuoden lopulla. Sähköakun tehokapasiteetti on 12 MW ja kaupallisen käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan keväällä 2023, Paaso sanoo.
Sähköakkuinvestointi tukee erinomaisesti EPV:n strategiaa lisätä varastoja ja joustoja sähköjärjestelmässä. Akku tuo kaivattua nopeaa säätövoimaa ja toimii riskienhallinnan työkaluna. Esimerkiksi häiriötilanteessa akku turvaa sähköjärjestelmän tasapainoa.
Vetyhankkeen valmistelu jatkui
EPV osallistuu H-FLEX-E-vetyhankkeeseen Wärtsilän ja Vaasan sähkön kanssa. Tavoitteena on varastoida päästöttömästi tuotettu sähkö vedyn muotoon ja muuntaa se myöhemmin takaisin sähköksi vetymoottorivoimalaitoksessa, joka on suunniteltu sijoittaa Vaskiluodon voimalaitoksen alueelle. Vety voi osaltaan korvata fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa.
Vuonna 2021 hanke sai työ- ja elinkeinoministeriöltä 14 miljoonan euron tuen. Valmistelu- ja suunnittelutyöt etenivät vuonna 2022, kun laitoksen teknistä kokonaisuutta suunniteltiin tarkemmin ja tarvittavia lupahakemuksia valmisteltiin.
Paason mukaan vetyhanke tukee esimerkiksi Teuvan sähköakkuinvestoinnin tavoin EPV:n tavoitetta lisätä sähköjärjestelmässä tarvittavaa päästötöntä joustoa. Näitä hankkeita ovat ajaneet EPV Voiman kaksi teknologiatiimiä – Sähkön varastointi ja Vety – joiden tehtävänä on tunnistaa ja syventyä lupaaviin teknologioihin sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksiin.
– Vetyhanke tarjoaa loistavan ratkaisun esimerkiksi tuulisten jaksojen aikana syntyvän sähkön pidempiaikaiseen varastointiin. Tarkoituksena on tuottaa vetyä, kun tuuli- ja aurinkovoimaa on tarjolla paljon ja keskittyä sähkön tuottamiseen vedystä silloin, kun niitä ei ole saatavilla tarpeeksi.
