EPV Lämpö
Kuluneen vuoden haasteellinen energiatilanne alleviivasi lämmöntuotannon tärkeyttä. EPV Lämpö onkin nostanut lämmöntuotantokapasiteettiaan muun muassa uusilla liiketoimintakaupoilla sekä tehnyt useita investointipäätöksiä turvatakseen energiansaannin myös tulevaisuudessa.
Lämpövoiman merkitys korostui
Geopoliittisen tilanteen ja sen energiaympäristöön tuomien haasteiden myötä EPV muovasi vuonna 2022 strategiaansa antaen yhä enemmän painoarvoa lähiajan energiansaannin turvaamiselle ja energiaomavaraisuudelle. Samalla korostui lämpövoiman merkittävä rooli keskellä energiakriisiä ja osana EPV:n tuotantopalettia.
– Aiemmin toteutettujen sektorikytkentä- ja energiavarastointiratkaisujen – kuten sähkökattiloiden ja Vaskiluodon lämpövaraston – ansiosta EPV on onnistunut olemaan hyvin mukana varmistamassa riittävää lämmöntuotantoa, vaikka polttoaineiden tuonti Venäjältä loppui, kertoo EPV Lämmön johtaja Mats Söderlund.
Myös bioenergiavirrat Venäjältä Suomeen ja muihin Itämeren alueen maihin lakkasivat. Tämä kiristi alueen polttoainemarkkinaa erittäin paljon nostaen kustannuksia huomattavasti.
– Samalla fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat reippaasti, ja kivihiilen kohdalla saavutettiin jopa uusi hintaennätys. EPV tuotti turvetta tukemaan huoltovarmuutta, mutta sateisesta kesästä johtuen suurta tuotantovolyymiä ei saavutettu ja kotimaisen turpeen saatavuus ylipäätään oli rajoitettua.
Haastavasta energiatilanteesta huolimatta myös EPV Lämmön puolella on jatkettu konsernin Uuden sähkön vallankumous® -strategian toteuttamista. Kriisi ei ole pelkästään alleviivannut lämmöntuotannon merkittävyyttä, vaan myös vauhdittanut käynnissä olevia hankkeita ja uusien investointipäätösten tekemistä.
– Lisäksi olemme perustaneet Powerheat Solutions -yhtiön, joka tarjoaa asiakkailleen sektorikytkentäratkaisuja sekä uuden tavan tuoda päästötöntä kapasiteettia lämmöntuotantoon. Tämä tukee loistavasti EPV:n strategiaa, jossa korostuu sekä sektorikytkentä- ja joustoratkaisut että uusien liiketoimintamallien kehittäminen, sanoo Söderlund.
Isoja liiketoimintakauppoja
Vuoden lopulla tehtiin suuret liiketoimintakaupat sekä Vaasassa että Seinäjoella. EPV:n täysin omistama tytäryhtiö Vaasan Voima osti Vaskiluodon Voiman kaiken liiketoiminnan, mukaan lukien yhtiön koko tuotantokapasiteetin. Liiketoimintakaupassa 25 henkilöä siirtyi EPV-konserniin vanhoina työntekijöinä.
– Kaupan myötä EPV:n säätöön kykenevä tuotantoteho nousi noin 90 megawattia (MW), toteaa Söderlund.
Tämän lisäksi Seinäjoen Voima osti liiketoimintakauppana Seinäjoen Energian kaukolämpötuotantokapasiteetin. Kauppa nosti Seinäjoen Voiman erillislämmöntuotannon kattilatehon noin 330 MW:iin. Kaupassa ei siirtynyt henkilöstöä.
Powerheat Solutionsin perustamisen ohella Seinäjoen kauppa tukee EPV:n tärkeää strategista painopistettä, uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja jatkuvuuden turvaamista.
– Olemme kaupan myötä tehneet päätöksen toimia myös tukkulämmön tuottajana, mikäli meillä ei ole alueellista sähköntuotantoa. Tämä on fundamentaalinen muutos, sillä tähän mennessä hankkeissamme on yleisesti ollut lähtökohtana sähköntuotanto.
Seinäjoen kaupan ansiosta EPV pystyy optimoimaan tuotantoaan paremmin sekä hyödyntämään tehokkaammin esimerkiksi polttoainelogistiikkaketjuja ja hankintaorganisaatiota.
Investointipäätöksiä Vaskiluodossa
Vaskiluodon voimalaitoksessa päätettiin investoida kahteen sähkökattilaan jo käyttöönotetun kattilan lisäksi. Uudet kattilat tuovat 120 MW lisäkapasiteettia lämmöntuotantoon. Samalla tehtiin investointipäätös myös maanalaisen lämpövaraston laajentamisesta noin 3 gigawattitunnin (GWh) verran.
– Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi lämpövaraston laajennushankkeelle lähes miljoona euroa energiatehokkuustukea, kertoo Söderlund.
Nykyinen Vaskiluodon sähkökattila on toiminut moitteettomasti. Se on ollut joustavasti ja markkinaehtoisesti käytössä läpi vuoden.
Syyskuussa Vaskiluodon voimalaitoksessa sattui turbiini- ja generaattorivaurio. Laitos oli poissa markkinoilta 2,5 kuukautta, kun öljypaineen laskemisesta johtuneita laakerivaurioita korjattiin.
Seinäjoen sähkökattila ja lämpöakku otettiin käyttöön
Työ- ja elinkeinoministeriöltä noin puoli miljoonaa euroa investointitukea saanut Seinäjoen Voiman sähkökattila- ja kaukolämpöakkuhanke valmistui alkusyksystä Seinäjoen voimalaitoksen alueella. Uusi sähkökattila ja akku ovat olleet loppuvuoden käytössä ja toimineet suunnitelmallisesti.
– Geopoliittinen tilanne, hintapaineet sekä haasteet materiaalien saatavuudessa myöhästyttivät hanketta muutaman kuukauden. Hanke saatiin kuitenkin hienosti toteutettua haastavasta investointi- ja inflaatioympäristöstä huolimatta.
40 MW:n sähkökattila ja 400 MWh energian varastointikapasiteettia omaava kaukolämpöakku vähentävät vuositasolla CO2-päästöjä jopa 7 200 tonnia. Ne ovat oleellinen osa EPV:n säätöön kykenevää kapasiteettia, ja tulevat toimimaan erinomaisina optimointikomponentteina Seinäjoen Voiman aloittaessa erillislämmöntuotannon.
Tornion Voiman ja Outokummun yhteishanke valmistui
Tornion Voiman ja Outokummun lämmöntalteenoton yhteistyöhanke valmistui alkuvuodesta 2023. Hankkeessa rakennettiin lämmöntalteenottojärjestelmää Outokummun kylmävalssaamolle.
– Järjestelmän avulla otetaan talteen hukkalämpöä, jota hyödynnetään Outokummun tehdasalueen lämmityksessä sekä alueellisen kaukolämmön toimituksessa. Tällaiset energiatehokkuustoimenpiteet ovat tärkeitä matkalla kohti päästöttömyyttä.
Vuonna 2021 Tornion Voimalle tehdyn päästöttömän tuotannon suunnitelman toteuttaminen eteni vuoden 2022 aikana: yhtiö teki investointipäätöksen 40 MW:n sähkökattilan hankkimisesta, jolla mahdollistetaan yhä joustavampaa tuotantoa.
Polttoainesaatavuus laski hieman Raahessa
Raahen Voima hyödyntää pääpolttoaineena teräsyhtiö SSAB:n raudantuotannossa syntyvää koksi- ja masuunikaasua. Koska SSAB:n toinen masuuni oli osan vuodesta pois käytöstä, laski polttoainesaatavuus jonkin verran. Lisäksi LNG-terminaalin käyttöaste oli tehdasalueella korkea, minkä johdosta puuttuvaa masuuni- ja koksikaasua ei pystytty korvaamaan maakaasulla.
Raahen Voiman voimalaitoksen generaattorissa todettiin edellisenä vuonna käämitysvaurioita. Generaattori oli tästä syystä kytkettynä irti verkosta noin kuukauden kesällä, jonka aikana tehtiin käämityksen mallinnusta myöhempää uudelleenkäämitystä varten.
Panostusta harvennusketjuihin
Kilpailutilanne polttoainemarkkinoilla oli geopoliittisista syistä kova koko toimintavuoden aikana. Markkinapaine nousi myös sivutuotteiden saatavuuden myötä. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden suhdanne oli alkuvuonna korkealla ja sivutuotteita, kuten sahanpuruja, oli hyvin saatavilla. Loppuvuotta kohden tilanne kuitenkin muuttui – sahasuhdanne heikkeni ja sivutuotevirrat vähenivät.
Muuttuneiden olosuhteiden myötä EPM Metsän hankintastrategiaa tarkennettiin.
– Olemme korvanneet väheneviä sivutuotevirtoja panostamalla harvennusketjuihin. Tämä tarkoittaa aiempaa vahvempaa keskittymistä nuorten metsien hoitokohteisiin ja harvennusten tekemiseen, tähdentää Söderlund.
